Olen saanut olla isänä reilut 11 vuotta – kolmelle ihanalle otukselle.
Isyys on yksi suurimmista muutoksista, mitä elämä on tuonut. Sen vaikutus näkyy tänä päivänä kaikkialla, mitä teen ja olen.
Yksi palaute, jonka saan tapahtumistani usein, on että olen isällinen.
Mutta… en mä halunnut nuorena isäksi. Halusin pitää vapauteni. Halusin pitää missioni ja menoni. En halunnut lapsia rajoittamaan unelmiani.
Ja niin asiat muuttuvat. Nyt, kolmen lapsen isänä, en voisi olla kiitollisempi. Lapset ovat olleet suurin peilini – he näyttävät armotta sen, mitä en itse haluaisi nähdä. He ovat opettaneet, että todellinen vapaus ei synny vastuusta pakenemalla, vaan sen kautta, että ottaa sen vastaan.
Ilman lapsia en olisi kasvanut tämmöiseksi ihmiseksi. Isyys on ollut minun kasvumatkani, peilini ja opettajani. Se on pakottanut katsomaan itseäni rehellisesti, ottamaan vastuuta ja samalla päästämään irti kontrollista.
Lapset antavat minulle syvän merkityksen tunteen – ja yhdessä heidän kanssaan rakennamme uutta ylisukupolvista perintöä.
Olen usein miettinyt lausetta:
“Isäsi elää sinussa.” Oma isäni on jo poissa, mutta hän elää minun kauttani lapsissani. Ja minä elän heissä.
Usein puhutaan ylisukupolvisista taakoista, mutta liian harvoin ylisukupolvisesta viisaudesta ja rakkaudesta. Siitä, joka mahdollistaa sen, että me olemme täällä. Ylisukupolvisuus ei ole vain taakkaa. Se on myös rakkautta, viisautta ja selviytymistä. Me kannetaan isiemme kipuja – mutta myös heidän parhaita puoliaan.
Haluan kunnioittaa jokaista isää ja vanhempaa tänä ja jokaisena päivänä. Tehtävä on yksi tärkeimmistä, ja silti yksi haastavimmista.
Jos pystymme tuomaan tähän tehtävään rakkautta, läsnäoloa ja turvaa, olemme jo pitkällä. Ja jos emme vielä siihen pysty, ehkä on aika tutkia omia mallejamme ja kipujamme. Jokaisessa meissä asuu kyky rakastaa, luoda turvaa ja olla lempeä – myös silloin, kun emme sitä itse ole saaneet.
Minä haluan olla tukemassa isien matkaa. Koska tiedän, miten riipaisevaa on, kun omat varjot tulevat näkyväksi – ja miten vapauttavaa on, kun niiden takaa alkaa näkyä valo.
Tänä vuonna, ehkä paras isänpäivälahja ei ole tavara, vaan kokemus. Mahdollisuus isälle pysähtyä, hengittää ja löytää yhteys itseensä ja muihin.
Ensi vuonna jokainen isä & poika -pari pääsee mukaan kaksi yhden hinnalla. Tarjous voimassa isäinpäivään saakka. Kurkkaa viikonloput täältä: https://teemusyrjala.info/events
Koska kun mies muuttuu, sukupolvi muuttuu.
Kirjoittanut: Teemu Syrjälä
2026 Tapahtumat ovat julki!
✨ Vuoden 2025 loppu
13.–14.12.2025 – Hengähdä Hetki Palauttava viikonloppu Suomusjärvellä – kaikille aikuisille Maksa mitä pystyt - periaatteella.
📅 Vuoden 2026 tapahtumat
23.–25.1. – Miesten viikonloppu Iitti – Selkolan kartano
6.–8.3. – Miesten viikonloppu Suomusjärvi (Salo)
17.–19.4. – Miesten viikonloppu Suomusjärvi (Salo)
15.–17.5. – Naisten viikonloppu Suomusjärvi (Salo)
12.–14.6. – Frantsila Paluu Juurille -festarit
23.–26.7. – Miesten pidennetty viikonloppu Kuusamo – Forest Edition
21.–23.8. – Miesten viikonloppu Suomusjärvi (Salo)
10.–13.9. – Irti Arjesta – sekaryhmä Kittilä / Muonio
16.–18.10. – Miesten viikonloppu Suomusjärvi (Salo)
✨ Hinnat 2026 ✨
Miesten & Naisten viikonloput
399 € / sisämajoitus
349 € / telttamajoitus
Irti Arjesta – sekaryhmä (Lappi)
453 € / henkilö
ilmoittaudu: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kirjoittanut: Teemu Syrjälä
Nykyajan parisuhdevaatimukset pähkinänkuoressa
Haluan, että kumppanini on yhtä aikaa:
Paras ystäväni
Sielunkumppani
Läsnäoleva ja tasavertainen vanhempi
Jumppakaveri
Seikkailuystävä
Kuuntelija ja tuki vaikeina hetkinä
Arjen pyörittäjä ja talouskumppani
Seksuaalisesti sopiva ja intohimoinen
Henkinen sparraaja
Yhteisten unelmien rakentaja
Lämmin perheenjäsen kaikille
Luotettava turvasatama
Henkilökohtainen terapeutti (ilman laskua )
Some-kuvaaja, joka ottaa 47 kuvaa ennen kuin hyväksyn yhden
…ja plus kaikkea sitä, mitä minä en ole – eli että kumppanini täydentäisi minut sekä maskuliinina että feminiininä.
Ja sitten mietimme, miksi koemme tyytymättömyyttä suhteissamme…
Ehkä siksi, että odotamme kumppanilta roolia, joka oikeasti kuuluisi myös meille itsellemme:
oppia tunnistamaan omat tarpeet
kantaa vastuuta omasta hyvinvoinnista
rakentaa sisäinen turva sen sijaan, että odottaa sen tulevan pelkästään ulkoa
Suhteen laatu syntyy usein siitä, kuinka hyvin itse kannamme oman osamme – ei siitä, kuinka täydellinen toinen on.
Juuri siksi järjestämme miesten viikonlopun: turvallisen paikan, jossa miehet voivat pysähtyä, tutkia omia tarpeitaan ja löytää tasapainoa maskuliinin ja feminiinin välillä.
Koska kun mies on itse enemmän läsnä, turva ja yhteys löytyvät helpommin myös suhteessa.
Mies se tulee räkänokastakin – mutta miksi ei tyhjän naurajasta?
"Mies se tulee räkänokastakin, mutta ei tyhjän naurajasta." Tämä suomalainen sanonta kantaa mukanaan sukupolvien perintöä. Sen ydin kertoo, että kasvun kömpelyys on sallittua, mutta aikuiselta odotettiin vakavuutta, työntekoa ja ennen kaikkea sitä, ettei nauru tai ilo saisi häiritä elämän "oikeaa" kulkua.
Se oli ajan henki: sodanjälkeisessä Suomessa tärkeintä oli selviytyminen, rakentaminen ja vastuun kantaminen. Ilo, leikki ja rentous eivät oikein mahtuneet miesten malliin.
Mikä ongelma tässä piilee?
Kun ilo, nauru ja tunteiden näyttäminen rajataan pois "vakavasta aikuisuudesta", miehet jäävät helposti yksin. Yksin tunteidensa kanssa, yksin epävarmuuden kanssa ja yksin sen kysymyksen kanssa: saanko olla myös heikko, kevyt, naurava tai haavoittuva?
Tutkimustenkin mukaan miesten hyvinvoinnin yksi suurimmista haasteista on tunneilmaisun kaventuminen. Kun itku, ilo tai haavoittuvuus tukahdutetaan, se muuntuu helposti stressiksi, uupumukseksi tai etäisyydeksi ihmissuhteissa.
Uusi näkökulma mieheyteen
Ehkä tänä päivänä voisimme kääntää sanonnan toisinpäin:
Räkänokasta kyllä kasvaa mies. Jokainen kasvaa omassa tahdissaan, vaikka matkaan kuuluu haparointia.
Mutta yhtä tärkeää on, että hän oppii nauramaan. Ei tyhjänpäiväisesti, vaan sydämestään – niin että ilo kumpuaa aidosta läsnäolosta, yhteydestä ja keveydestä.
Nauru ei vie pois vastuullisuutta tai vakavuutta. Päinvastoin: se vahvistaa yhteyttä muihin, helpottaa stressiä ja lisää resilienssiä. Yhteinen nauru on yksi voimakkaimmista yhteenkuuluvuuden rakentajista.
Mitä voisimme tehdä toisin?
Tilaa tunteille. Opetella sallimaan sekä itku että nauru – myös miesten kesken.
Esimerkkejä. Tarvitaan malleja, jotka näyttävät, että mies voi olla vahva ja nauraa sydämestään, ilman että se vähentää hänen arvoaan.
Yhteisöjä. Turvalliset ympäristöt, kuten miesten ryhmät ja tapahtumat, tarjoavat tilaa kokeilla ja oppia tätä yhdessä.
💡 Ehkä on aika päivittää sanonta tähän päivään: "Mies se tulee räkänokastakin – mutta parhaimmillaan hänestä kasvaa ihminen, joka uskaltaa nauraa ja itkeä sydämestään."
Tulevat tapahtumat
📅 3.-5.10.2025: Miesten viikonloppu – Suomusjärvi (Salo)
Hinta: 349€/henkilö Sisältää täysihoidon ja ohjelman aktiviteetit. Yöpyminen omassa teltassa tai puolijoukkueteltassa.
📧 Ilmoittautuminen: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Kirjoittanut: Teemu Syrjälä
Mies – sulla on kuultava tämä suoraan.
Varsinkin jos valitset pornon oikean ihmistilanteen sijaan, jossa olisi myös mahdollisuus tulla torjutuksi.
Varsinkin jos valitset tekstiviestin puhelinsoiton sijaan, koska siinä on enemmän epävarmuutta.
Tai jos huomaat valitsevasi aina sohvan baarin, kahvilan tai muun sosiaalisen paikan sijaan, koska se on helpompaa.
Meillä miehillä on usein taipumus vetäytyä. On helppo valita sohva, ruutu ja virtuaaliset korvikkeet, koska ne eivät vaadi meiltä mitään. Ei tarvitse ottaa riskiä, ei tarvitse kohdata torjuntaa eikä epämukavuutta. Mutta juuri tuo helppous vie voiman. Se syö sinusta miehisyyden ytimen – sen, mikä syntyy vain, kun altistat itsesi elävälle elämälle.
Pornon katsominen antaa nopean helpotuksen, mutta se ei anna yhteyttä. Se ei anna katsetta, kosketusta tai sitä tunnetta, kun joku oikeasti näkee sinut. Se ei myöskään kasvata rohkeuttasi. Sen sijaan ihmiset ympärillä – ystävät, naiset, uudet tuttavat – ne haastavat sinua. Ne opettavat sinua. Ne voivat torjua sinut, mutta torjunta on aina arvokkaampi kokemus kuin passiivisuus. Torjuntaa kestämällä kasvat vahvaksi.
Samoin viestittely on turvallista, mutta ääni puhelimessa tekee sinusta todellisen. Se paljastaa läsnäolon ja vie tilanteeseen, jossa et voi piiloutua. Se on juuri sitä rehellistä kontakti-energiaa, jota tarvitset.
Älä valitse jatkuvasti helppoutta – se tekee meistä passiivisia. Passiivisuus ei anna keholle mitään viestiä tuottaa mieshormoneita. Mihinpä niitä tarvittaisiin, jos ympäristö ei niitä vaadi.
Tämä teema näkyy myös miehissä, jotka ovat valinneet tulla miesten viikonloppuun. Suurimmalle osalle alku on epämiellyttävä, joillekin jopa raastavan haastava. He ovat kuitenkin menneet epämiellyttävän tunteen läpi ja uskaltaneet hypätä mukaan hetkeen, jossa he eivät tiedä mitä on tulossa. Se osoittaa sellaista rohkeutta, mitä ei purkeista ja pillereistä saa. On helppo jäädä pois, on helppo valita mukavuus. On helppoa myös sivuuttaa ja ohittaa – ”joo, ei ole minulle, ei kiinnosta.”
Väitän, että monia kiinnostaa. Jos ei itse viikonloppu, niin oma sisin kiinnostaa. Miksi ei kiinnostaisi? Koko elämämme muodostuu hyvin pitkälle siitä, kuinka koemme elämää, miten vastaanotamme asioita ja miten tulkitsemme tapahtumia. Miksei kaikilla kiinnostaisi kokea elämässään enemmän keveyttä, suurempaa yhteyttä ja vahvempaa varmuutta olla sitä mitä on? Veikkaan, että kiinnostaa, mutta edessä on usein paljon sellaista, mitä määrittelemme epämiellyttäväksi, huonoksi tai jopa vastenmieliseksi.
Kasvu ei tapahdu popcornin kanssa elokuvan äärellä. Se tapahtuu siinä, että löydät rohkeutta kohdata asioita, jotka sua jännittää. Sen ei tarvitse olla miesten viikonloppu – se voi olla paljon arkisempaakin, kuten vaikka puhelinsoitto. Tai että avaat suusi kokouksessa, vaikka ääni tärisee. Mutta samat lainalaisuudet pätevät edelleen.
Uskalla tulla näkyväksi. Se on ainoa tapa löytää aitoa yhteyttä itseesi, toisiin ihmisiin ja ympäröivään maailmaan. Kaikkia jännittää – se on luonnollista. Luonnollista on myös löytää rohkeutta ja voimaa kohdata kaikki, mitä elämä meille eteen tuo.